Myrkkyjäämiä iholla - kuulostaako mukavalta?

Olen jo aiemmin kertonut tavallisen  "myrkkypuuvillan" viljelyprosessista. On laskettu , että yhden tavallisen(=myrkky)puuvillakilon tuottamiseen tarvitaan noin 5 kg erilaisia myrkkyjä ja kemikaaleja, mm. kasvinsuojeluaineita(mikä sievistelevä nimi!) ja  lannoitteita. Näiden käytössä on sama probleema kuin antibiooteissa, tarvitaan aina suurempia määriä ja vahvempia pitoisuuksia,koska resistenttejä tuholaislajeja kehittyy koko ajan. Tällä on myös hyvin viljelylajeja yksipuolistava vaikutus. Siemenet ovat pääasiassa parin kolmen suuren kansainvälisen yrityksen käsissä ja niistä noin 70% on geenimanipuloituja. Monimuotoiset luonnonlajit häviävät ja jos joku tauti tai kuivuus kuitenkin iskee pitkälle jalostettuihin kasvikantoihin niin tuho on täydellinen. Tehoviljelyssä puuvillakasvin vihreät osat tapetaan kasvimyrkyillä (mm.  DDT yhä käytössä Kiinassa) jolloin ruskistuneet lehdet tippuvat maahan. Sen jälkeen suuret puimurimaiset koneet voivat leikata sadon. Puuvillan kukinto on pehmeä, ei ole vaikeaa ajatella jääkö siihen myrkkyjäämiä vai ei.

Lasten vaatteissa myrkkyjäämien merkitys on vielä tärkeämpää kuin aikuisten vaatteissa. Minulla oli lapsiastma ja olen itse erittäin allerginen, se on ollut yksi tärkeimpiä syitä miksi aikojen alussa jo kiinnostuin myrkyttömästä tuotannosta. Tietyt värit, varsinkin musta, siniset ja turkoosit tehdään halpatuotantomaissa väreillä,joissa on runsaasti raskasmetallijäämiä ,esim. kromi VI  ja nikkeli ovat erittäin allergisoivia. Kerran Intiassa ostin pikku huivin kaulaani, sitä illan pidettyäni huomasinkin yhtäkkiä kaulani turpoavan kirkkaan punaisena juuri huivin kohdalta. Vasta myöhemmin Allergia-sairaalan testeissä nähtiin todella voimakas allerginen reaktioni nikkeli- ja muihin metalleihin. Myös atso-värejä käytetään yleisesti, ne imeytyvät verenkiertoon ja ovat karsinogeenisiä(=syöpää aiheuttavia).

.
Opin erittäin paljon väriaineista kun aikanani istuin värjäämössä laboratoriotyöntekijöiden kanssa ja etsimme värikomponetteja, joita voisi huoletta käyttää silloisessa EU-Kukka-sertifioidussa tuotannossani. Nämä värikomponettikirjat ovat kuin entismaailman puhelinluetteloita ja vain pieni osa värikomponenteista sallitaan ekologisessa tuotannossa. Siitä on helppo nähdä kuinka tuhansia ja tuhansia komponentteja ylipäätään värjäyksessä maailmalla käytetään. Yhtä väriä kohden tarvitaan usein pari- kolme värikomponenttia. Luulisi jotenkin, että lastenvaatteissa ei saisi käyttää kuin täysin harmittomia värikomponentteja, mutta valitettavasti näin ei ole. Jos vain hinta on lastenvaatteen ostopäätöksen tärkein tekijä, niin taatusti saa kaupan päälle kemikaali- ja myrkkyjäämiä.

Joulun alla oli Kuningaskuluttajassa mielenkiintoinen ohjelma lasten ulkoiluvaatteiden fluorijäämistä. Perfluoraus on aivan yleisesti käytössä lasten ulkovaatemateriaaleissa, mm. Reiman edustajaa haastateltiin. Ei ole kuulemma löytynyt toista yhtä taloudellista tapaa kankaiden viimeistyksessä vedenpitävyyden ja samalla hengittävyyden saavuttamiseksi..Fluorokemikaaleja on mm. GoreTex-tuotteissa. Lyhenne on PFC. Jos tuotteissa on merkintä FOA-vapaa , niin näitä ei ole käytetty. Myös formaldehydejä käytetään myös ulkoiluvaatteissa,  vauvojenkin. Näistä samoista materiaaleista valmistetaan myös rukkaset,jotka lapsilla taatusti päätyvät suuhun.

Mutta käsi sydämelle -  kuka osaa kysyä tällaisia asioita lasten vaatteita ostaessaan?

Vaatteiden valmistuksessa käytetään erilaisia myrkkyjä ja kemikaaleja koko valmistusprosessin ajan. Viljelyvaiheesta jo kerroinkin, sitten tulee lankojen- ja kankaiden valmistuksen vaatimat kemikaalit ja värit, viimeistykssä käytettävät kemikaalit, mahdolliset painokuvissa- ja kuoseissa  käytettävät kemikaalit  ja lopuksi vielä kuljetuksessa käytettävät homeenestoaineet (mm. dimetyylifumaraatti ja formaldehydi). Koin aikanani Selmalla neulesuunnittelijana ollessani homeenestoaineiden vaikutuksen todella selvästi. Avasin varastossa lankojen kuljetuslaatikoita ja hengitykseni salpautui välittömästi ja juoksin pihalle henkeä haukkoen. Myöhemmin vasta tajusin, että langat oli käsitelty homeenestoainein pitkän kuljetuksen vuoksi. Ne vaikuttavat välittömästi hengitykseen.
Usein kuulee jonkun sanovan olevansa villalle allerginen, tosiasiassa hän on allerginen villatuotteissa käytetyille kemikaaleille , esim. Superwash- villa on vain kemikaaleilla tapettua villaa.

Flataatteja ,jotka ovat ihmisen lisääntymiselle vaarallisia, käytetään painokuvissa ( eikä niiden käyttöä ole rajoitettu), kromi VI:sta nahan käsittelyssä,palontorjunta-aineita voidaan käyttää, formaldehydejä ja dimetyylifuraraatteja , klooriyhdisteitä valkaisuun ,fluoriyhdisteitä viimeistyksiin jne. lista on todella pitkä. Näitä aineita löytyy varsinkin halpatuotantomaiden tuotteista, yleisenä sääntönä mitä kauempaa  - sitä myrkyllisempää . Kiina, Bangladesh, Intia, Turkki ja Pakistan ovat tärkeimpiä tekstiilien halpatuotantomaita ja juuri näissä maissa valmistetaan isojen ketjujen halpatuotteet, myös lastenvaatteet.Näissä maissa ei myöskään jätevesien puhdistus ole hyvällä tasolla,
joten valmistusprosessien vedet päätyvät luontoon.

Eikä saa myöskään unohtaa työntekijöitä - ihmisiä, jotka viljelyn ja valmistuksen aikana altistuvat myrkyille. Nämä aiheuttavat mm. raskauden aikana sikiön kehityshäiriöitä aiheuttaen. Intiassa näin kuinka kangaspainotehtaan painoseulat pestiin kaivosta otettavalla vedellä kaivon vieressä, samasta kaivosta koko tehtaan henkilöstö otti juomavetensä. Eikä Suomessakaan tietoisuus ole aina ollut kehuttava, kun olin farkkutehtaan suunnittelijana1980-luvulla  niin efektipesuja tehtiin kaatamalla pesukoneeseen silkkaa klooria ja laavakiviä..

Näillä myrkkyjäämillä on inhoittava taipumus allergisoida käyttäjä niin, että myöhemmin pienikin lisärasitus saa reaktiot puhkeamaan. Nikkeliallergiakaan ei lähde koskaan pois,jos sen on halpa-koruille onnistunut  itselleen saamaan. Herkistyksen voi aiheuttaa mikä tahansa muukin tuote , esim. lelut,joissa flataatteja onkin  löydetty usein. PVC muovia pehmennetään flataateilla. Kun tähän kaikkeen lisää Suomessa nykyasuntorakentamisessa käytetyt liimat ja muut kemikaalit niin ei ole ihme että allergioita ja hengitystiesairauksia on niin paljon.

Suomessa tekstiiliturvallisuutta valvoo Tukes ( Turvallisuus- ja kemikaalivirasto)  ja tulli, mutta sanomattakin on selvää ettei valtavasta tuotetulvasta voi testata kuin pikkuriikkisen osan. Ja uutena ilmiönä on verkkokauppa, josta tilattuja tuotteita ei periaatteessa pysty  kukaan valvomaan. Mitä kauempaa  tuotteet tulevat ,sitä varmennin ne eivät täytä Suomen ja Eu:n määräyksiä.
Helsingissä toimii EU:n kemikaalivirasto ,European Chemicals Agency, ECHA.


GOTS (www.global-standard.org) - sertifiointi  on tiukka orgaanisen (=luomu) tuotannon sertifikaatti, joka Ecobaby-malliston materiaalilla käytettävällä orgaanisella puuvillalla, on. Neuleet ovat myrkyttömiä eivätkä aiheuta minkäänlaisia iho- tai hengitysreakioita.  Tuotteet on myös esipesty tehtaalla. Erilaisia serifikaatteja on kymmeniä ja kannattaa ottaa selvää niistä. Valitettavasti useita käytetään selvästi harhauttavassa mielessä, mm. Reilu kauppa-sertifikaatti ei takaa materiaalin osalta mitään. Se keskittyy työntekijöiden työoloihin. Ökotex-sertikaatit taas ovat hyvinkin sallivia. Eu-Kukka  (orgaaniselle tuotannolle)on tiukka,mutta sen käyttö on jäänyt GOTS-sertifikaatin varjoon.
Ecobaby tekee yhteistyötä myös Allergia- ja astmaliiton kanssa.