Ekot ja teko-ekot eli voiko ostovalinnoilla vaikuttaa?

Kuluttajat ovat vieläkin yllättävän tietämättömiä siitä mikä on oikeaa ekologisuutta , ja tätä tietämättömyyttä käyttävät valitettavasti monet yritykset tahallaan väärin. Huomasin tämän taas kun googlasin "ekologiset lastenvaatteet". Tuli jos minkäkinlaista "ekologista" tuotetta, polyesterhaalareita ja erilaisia pupupainokuoseja.. Joissain mallistoissa "ekologinen" ilmeisesti tarkoitti puuvillaa ja painovärien ominaisuuksista ei tietenkään mainittu. Todennäköisesti valmistajat eivät itsekään tunne asioita, mutta "ekologia" myy, varsinkin kun kyseessä on lastenvaatteet.
Suuret ketjut ovat puolestaan ostaneet kaikki sellaiset sanat, joilla ekologisia tuotteita googlataan.
Samaan aikaan käydään keskustelua pienistä asioista : syödäänkö tarhassa voita vai margariinia, mutta lastenvaatteiden oikeasta terveellisyydestä ei välitetä. Halpatuotannon painokuosit jylläävät.
Kaatopaikalle kannetaan nykyisin Suomessa n. 56 Mkg vaatetta/v, järkevää? Sellon juuri avattu uudenlainen kierrätyspiste on erittäin tervetullut. http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kestava_kehitys/espoossa-aukesi-uudenlainen-vaatekierratyspiste-seka-muotitietoinen-etta-vaatteet-aina-puhki-kuluttava-hyotyvat-6091572

Olen tehnyt 25 vuotta ekologisen tuotannon kanssa työtä ja sen voin sanoa, että mitä enemmän tietää asiasta sitä enemmän haluaa tutkia sitä.  En voi käsitellä yhdessä blogissa koko kenttää vaan keskityn puuvillaan ja sen viljelyyn. Kierrätys ja kirpputorit ovat myös erittäin sydäntäni lähellä, mm. ostan koko ajan omaa mallistoani Huuto.netistä, olen aikanani myynyt niin tarkkaan pois tuotteet, että on ihana hankkia niitä tällä tavalla. Ne maksavat kierrätettyinä enemmän kuin uudet halpatuotteet, mistä olen erittäin ylpeä.

Tuotanto - kasvatus
Kuinka orgaaninen puuvilla eroaa tavallisesta puuvillasta?

Kutsun tavallista bulkkipuuvillaa myrkkypuuvillaksi, koska sen tuottamiseen menee tuotettua kiloa kohti noin viisi kiloa myrkkyjä. Taimia ei revitä maasta kasvukauden  (9kk)lopussa, kuten orgaanisen puuvillan viljelyssä tehdään vaan kasveille annetaan lisää lannoitteita, yhä voimakkaampia hyönteismyrkkyjä, koska koko ajan kehittyy myrkyille resistenttejä hyönteislajeja ( kuten antibiooteissakin tapahtuu) ja lopuksi vielä valtavasti vettä kasteluun. Kaikki tietävät mitä tapahtui maailman suurimmalle järvelle, Aral-järvelle kun jokien suuntia muutettiin jotta puuvillapellot saisivat vettä keinokasteluun.
Myrkkypuuvillasato myrkytetään lehvästöntorjunta-ainein ( ennen DDT) joilla vihreät kasvinosat tapetaan , ne putoavat, ja puuvilla korjataan suurilla niittokoneilla. Intian tuhoisa Bhobalin räjähdys oli juuri kasvien torjunta-ainetehtaan(=myrkkyjen) räjähdys, jossa kuoli tuhansia ihmisiä heti, ja vammautui vielä enemmän. Korvauksista ihmiset ovat tapelleet tähän päivään.
Kaiken tämän täydellinen vastakohta on orgaanisen puuvillan käsinpoiminta. Sato korjataan käsin jopa kolme kertaa kasvukauden lopuksi. Puuvillapensaat ovat suuria ja reheviä ja ilmassa on kova lintujen sirkutus. Myrkkypuuvillapelloilla taas ei ole lintuja, kun ei ole hyönteisiä syötävänä, myrkytys tappaa nekin.   Orgaanisen puuvillan viljelyssä maa lannoitetaan guanolla (linnunkakka - Perussa) ,kunnostetaan kasvukauden jälkeen vuoroviljelyllä, mm. kahvia, maissia ja papua viljellään - ja puuvillan taimet siirretään uuteen paikkaan.     








Orgaanisessa viljelyssä torjutaan tuholaisia torjutaan luonnonmukaisilla menetelmillä. Urospuuvillamato tuhoaa satoa ( Indian worm)Hormoniloukkuihin pannaan feromonisekoitetta, jonka tuoksuun ( uros)puuvillamadot hurahtavat. Ne luulevat kiiruhtavansa lemmenleikkeihin, mutta jäävätkin loukkuun. Miehet ovat usein sanoneet luennoillani, että noinhan heillekin on käynyt :) Myös leppäkerttuja käytetään kirvoja syömässä. Samoja menetelmiä käytetään luomuruuan tuotannossa.

Sato myös kootaan käsin lankatehtaalle lähtemään. Siemenistä osa säästetään uuteen kasvukauteen, lopusta tehdään öljyä ja karjanruokaa.

Värjäys
Orgaanisessa värjäyksessä hyväksytään vain myrkyttömät pigmentit, esim. raskasmetalliyhdisteitä ei sallita. Reaktiivivärit käyvät orgaaniseen tuotantoon, koska ne korkealaatuisina eivät liukene pois pesuvesien mukana kuten esim. kasvivärit, joita usein pidetään ekologisina. Halpatuotantomaissa käytetään halpoja väriaineita, jotka hyvin usein sisältävät raskasmetalleja (varsinkin musta, siniset, turkoosit). Hyvissä reaktiiviväreissä nk. päällemenoprosentti on korkea, esim. 80-90% eli pesuveteen ei lähde kuin hiukkasen väriä, halpatuotteissa tämä voi vain 30%. Olen itse nähnyt Intiassa kuinka myrkylliset painoväritkaaviot pestiin kaivon vedellä, sen viereen kaataen, ja kaivo oli alueen juomavesivarasto. Painosalissa en pystynyt olemaan kuin hieman aikaa, koska lapsiastmani takia olen hyvin allerginen ja hengitys meni sekaisin sekä silmät syöksivät vettä.

Materiaalin hinta
On helppo ymmärtää, että orgaaninen puuvilla maksaa enemmän kuin myrkkypuuvilla, mutta ero ei ole mahdoton, kun tietää mitä prosessi sisällään pitää.
Orgaanista puuvillaa ei viljellä suurilla plantaaseilla (Azerbeizan, Uzbekistan,Kiina ) vaan pienemmillä viljelmillä Afrikassa, Egyptissä, Perussa, Turkissa ja muutamassa muussa paikassa.

Palkkataso
Halpatuotantomaissa, joissa kaikki ketjujen lastenvaatteet tehdään, hyvä päiväpalkka on n. 1 dollari, kuukausipalkka 40 - 60 dollaria. Yhden tuotteen työn hinta ei ole kuin muutamia senttejä, työpäivän ollessa hyvin usein 10 h ja 6 pv viikossa. Suomessa vastaavasti yritykselle ompelija maksaa sotuineen 150 - 180 euroa /pv eli karkeasti voi laskea työn hinnan olevan noin 150-kertainen. On siis hyvin ymmärrettävää ettei Suomessa kannata yrittää tehdä jotain halpatuotannon kanssa kilpailevaa vaan erikoistua kunnon tuotteisiin.

Valintojen vaikutus
Jokainen voi näin joulun alla miettiä kannattaako ostaa viiden euron pupuprinttipaita, joka on parin pesun jälkeen rätti vai kannattaako ostaa laadukas tuote, jonka voi kierrättää esim. Huuto.netin tai muiden kirpputorien kautta.
Kun ostat lastenvaatetta, mieti aina kahta K:ta "Kulua per Käyttökerta" ja jatkomyyntimahdollisuutta.
Kannattaako kasata maailma täyteen roskahalpavaatteita vai vähemmän ja parempaa.
Kannattaisin lämpimästi haittaveroa vaatteiden halpatuotannolle!