maanantai 19. lokakuuta 2015

Mitä on ekologia? Miksi se on intohimoni?

Olen ekologisen designin pioneeri Suomessa ja aivan ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Olen omistanut elämästäni parikymmentä vuotta ekologialle. Ja mitä enemmän siihen olen perehtynyt sitä enemmän siitä haluan tietää. Miksi ?

Valmistuin aikanani jo 22-vuotiaana Taideteollisesta korkeakoulusta ja sain jo hieman ennen valmistumistani nuoren suunnittelijan unelmatyöpaikan, Kuusinen Oy:n oman 6set-malliston naisten puolen suunnittelun kokonaisuudessaan. Se oli tavaratalojen ensimmäinen oma mallisto. 7 vuotta toimin päätoimisena suunnittelijana eri yrityksille ja 1984 päätin perustaa oman suunnittelutoimistoni IdeAnne Oy:n 1984. Siihen oli yksinkertainen syy, olin aina ollut nopea ideoija ja tunsin että yhden talon suunnittelijana minulta jäi käyttämättä mielettömästi ideoita. Olin silloin Selma ky:n neulesuunnittelija Lahdessa, ja kerroin, että irtisanoudun, mutta että voivat palkata minut heti uudelleen yrityksenä. Se oli todella järkevä päätös, koska sen jälkeen tein Selman malliston lisäksi 3-4 suurta mallistoa samalla ajalla. Eikö voi väheksyä myöskään tulojen viisinkertaistumista kerralla.


Ammattisuunnittelija toteuttaa aina toimeksiantajan liikeideaa, sen puitteissa rakentaa mallistot annetuille määritteille, esim. materiaalikysymykset ovat usein tällaisia. Työn tärkein asia on tehdä toimeksiantajalle mahdollisimman hyvä kaupallinen tulos hänen antamillaan reunaehdoilla. Tottakai aina voi tuoda omia ehdotuksia materiaalipohjiin, mutta jos talo on keskittynyt esim. sekoitemateriaalineuleisiin, niin suunnittelija pystyy liikkumaan vain tietyissä rajoissa.1980-luvulla oli jo alkanut vaatetusteollisuuden suuri murros ja tuotantoa oli siirretty yhä enenevästi ulkomaille.


Elämällä on hauska tapa puuttua ihmisen hyviin suunnitelmiin. Olin jo opiskeluaikana tehnyt itselleni ”tikapuut” eli ensin mahdollisimman hyvä koulutus, sitten kiinteäksi suunnittelijaksi, sitten oma toimisto ja lopulta oma mallisto. Olin mennyt ensimmäisen kerran naimisiin 1988. Minulle oli kerrottu jo aiemmin etten todennäköisesti saa lapsia, koska isolla kasvainleikkauksella oli seurauksensa. Matkustin silloin kaikki viikot, pahimpana vuotena 220 pv/v. Ja hauska yllätys – 3 viikkoa häistä huomasin odottavani poikaamme. Sopimukset oli pakko sanoa irti, koska niihin liittyi matkustusvelvollisuus, ja oli hypättävä” tikapuiden” kohtaan: oma mallisto. Olin tehnyt siihen mennessä mallistoja 16 vuotta aamusta iltaan. Laskin kerran että tuotantoon olin siihen mennessä tehnyt n. 10 000 eri mallia. Lähes kaikkia tuoteryhmiä, odotusasuista farkkuihin, leningeistä miesten pukuihin, T-paidoista virkavaatteisiin – ja sen homman osasin! Päätin, että osaltani se saa nyt riittää ja loppuelämäni teen töitä omiin arvoihini pohjaten. Vaatekaupassahan olin aloittanut jo 14-vuotiaana, työskentelin iltaisin, viikonloppuisin ja kaikki lomat.


Lähdin syksyllä 1988 viikoksi Pariisiin ja vain kirjoitin. Kirjoitin ja kirjoitin, listasin kaikki asiat mitkä ovat minulle tärkeitä, mitä arvoja haluan kunnioittaa lopun ikäni, minkä eteen teen työtä ja minkä eteen jaksan tehdä työtä loppuelämäni…. Se lista on ohjannut minua sen jälkeen. Ekologia, eettisyys, luonnon ja ihmisten kunnioittaminen myös yhteistyökumppaneina, maailman pelastaminen jälkipolville, tuotteiden iättömyys ja pitkä elinkaari, ei lisää roskaa maailmaan, valinnat ovat aina globaaleja, perusvärien merkitys, ei ”parasta ennen”-ikäajattelua naisille jne. Tein myös koko liikeidean, malliston toimituskellon, valmistettavat koot,tuoteryhmät, värikoodit, tulorahoitukseen perustuvan rahankierron ja vaikka mitä hauskaa. Näitä perusasioita minun ei ole tarvinnut koskaan muuttaa. Kehittää tietenkin ja parannella.


Neuleet olivat aina olleet suurin rakkauteni, niiden vaikeuden vuoksi. Neuleessa ei ole toisen suunnittelijan tekemän kankaan armoilla vaan saa tehdä kaiken itse. Alkoi hillitön alihankkijoiden ja ekologisten lankojen ja materiaalien metsästys.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti